Isä neuvoi meitä lapsia muistamaan yhteisvoiman merkityksen. Yksi hänen opeistaan oli, että jos joku sanoo pystyvänsä tekemään kaiken itse, niin voi kysyä: ”Voitko tehdä niin ison kuorman, että et jaksa vetää sitä”.

Luottamus, sitoutuminen ja keskustelu

Yhteistyössä on myös vaaransa – joku voi tehdä kuorman, jota yhdessäkään ei jakseta liikuttaa. Tutustumalla toisiin hyvin vältetään tätä vaaraa. Luottamus ja sitoutuminen sekä keskustelu ovat verkostoitumisen edellytys. Vaatimukset riippuvat verkoston tyypistä ja ne voivat olla löysiä tai tiiviitä. Suurin osa verkostoista ovat löysiä ja painottuvat potenttiaalisiin asiakassuhteisiin. Näille verkoille on syntynyt useita sosiaalisen median alustoja. Tiiviistä verkostosta muodostuu helposti samoinajattelevien klubi. Siksi on tärkeää, että heikot linkit tuovat siihen tarvittavaa kaaosta. Heikot linkit ovat varsin tärkeitä verkostoitumisessa.

Yhteismarkkinointi on paras tapa aloittaa verkostoituminen

Vielä vähäiselle huomiolle ovat jääneet varsinaiset yhteistyöverkostot. Olisikohan syynä vaikeus synnyttää niitä.  Yhteismarkkinointi on paras tapa aloittaa tiivis verkostoituminen. Markkinoinnissa jaettu tieto on lähes täysin julkista. Ei tarvitse kertoa liikesalaisuuksia ja kilpailuetuja. Jos yrityksien välille syntyy luottamusta, he voivat etsiä uusia synergiaetuja. Yhteisestä markkinoinnin sisällön hankinnasta on helppo siirtyä yritysten kesken muihin kaikille yhteisiin hankintoihin.

Jo ennen vanhaan

Kuulostaa internet-kauden mahdollisuuksilta. Ihan näin se ei ole. Yhteismarkkinoinnilla ja yhteishankinnoilla on yli satavuotinen historia. Ensi elokuussa tulee kuluneeksi 110 vuotta Maakauppiasliiton perustamisesta. Nykyisin eri vaiheiden jälkeen se tunnetaan K-kauppiasliittona. Markkinointia yhdistävä K-tavaramerkki otettiin käyttöön 1931 ja Pirkka -markkinointilehden julkaisu aloitettiin pari vuotta myöhemmin. Kesko ’syntyi’ 1940.

Tunnettuja markkinointilähtöisiä yrityksiä on yllättävän paljon. Voinvienti-osuusliike Valio perustettiin talonpoikien omistamien meijerien vienti- ja markkinointiyhtiöksi lähes 120 vuotta sitten. Raisio Oyj syntyi yli 80 vuotta sitten eri lounaissuomalaisten myllyjen jauhon markkinointiyhtiöksi.

Maasta se pienikin ponnistaa

Edellä mainittujen esimerkkien takana oli pieniä yrittäjiä – lähinnä pariskuntia. Tavoitteiden ei tarvitse olla näin suuria. Tuskin hekään tiesivät yhteistyön aloittaessaan mihin se johti. He olivat vain tajunneet sen, että markkinointi sekä myynti vaativat paljon työtä ja halusivat ratkaista asian. Näitä vastaavia onnistumia on muitakin mm. Lännen Sokeri (-> Lännen Tehtaat Oyj) syntyi kun maanviljelijät perustivat osakeyhtiön, Helsingin Kauppiaat Oy (-> HKScan Oyj) tarina alkoi siitä, kun oli tarve välittää lihaa ja vihanneksia Helsingin kauppiaille. Atrian juuret ovat 1903 perustetussa karjanmyyntiosuuskunnassa. Suomen ensimmäisen kulutusosuuskunnan perustivat Viipurin konepajan työmiehet vuonna 1882.

Yhteistä hankintaa omaan tarpeeseen

Myös yhteishankinnat olivat tärkeässä roolissa jo 100 vuotta sitten. Kauppiaiden tukkukaupat olivat osa sitä. Ehkä on unohtunut, että monet sähkö- ja puhelinyhtiöt ovat syntyneet yhteishankinta tarpeesta. 100 vuotta sitten Suomessa oli n. 200 sähkölaitosta. 101 vuotta sitten alueelliset puhelinlaitokset perustivat Puhelinlaitosten liiton.

Kuvassa ensimmäinen Pirkka-lehti. Yllättäen sen etusivukin liittyy suomalaiseen verkostoitumiseen. Laura Korpikaivo-Tamminen kiersi maailmannäyttelyitä, tehden suomalaista taidetekstiiliä tunnetuksi maailmalla. Hän oli perustamassa Yrittäjänaisten Keskusliittoa 1947 (nyk. Suomen Yrittäjänaiset) ja oli liiton puheenjohtajana n. 20 vuotta.

Yllä oli mietteitä miksi Poimintavirta™ yhteissivusto on toteutettu hyödynnettäväksi: Poimintavirta